Tietoa minusta

Olen porilainen kahden aikuisen pojan äiti. He ovat minulle rakkainta maailmassa. Olen ammatiltani fysioterapeutti, ja minulla on yritys Porin keskustassa. Fysioterapeuttina, niin palkkatyössä kuin yrittäjänä toimiessani, olen saanut tehdä arvokasta, ihmisläheistä työtä, missä olen oppinut kuuntelemaan ihmistä ja olemaan läsnä. Teen myös aktiivisesti ja ammattimaisesti taidetta, ja taide harrastuksena ja taiteentekeminen yleensäkin parantaa omia henkisiä voimavaroja sen lisäksi, että se myös ilahduttaa taiteen katsojia. Harrastan myös monipuolisesti liikuntaa,  ja ammattinikin pohjalta ymmärrän liikunnan merkityksen yksilön hyvinvoinnille, mutta myös kansanterveydellisesti.

Politiikasta ja arvoistani

Olen seurannut jo useita vuosia alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä politiikkaa, mutta itse lähdin politiikkaan mukaan vuonna 2020. Koin läheisimmäksi perussuomalaisen ytimekkään ja maalaisjärkisen ajatusmaailman, missä Suomi ja suomalaisten ihmisten hyvinvointi ja turvallisuus pistetään etusijalle. Ensin huolehditaan tämän maan ihmisistä; lapsista, nuorista, aikuisista, vanhuksista, perheellisistä, yksinäisistä jne. Autetaan apuatarvitsevia, mutta kuitenkin kannustetaan työntekoon ja pärjäämään yhteiskunnassa. 

Pääsin heti ensiyrittämällä vuoden  2021 kuntavaaleista Porin kaupunginvaltuustoon, ja siitä tämä mielenkiintoinen matka tällä rintamalla alkoi. Kieltämättä ensimmäinen neljävuotinen kausi on mennyt opetellessa kuntavaikuttamisen toimintaympäristöön, tutustuessa oman poliittisen ryhmän toimintatapoihin ja verkostoituessa toisten puolueiden luottamushenkilöihin ja virkahenkilöihin. Tämä kaikki on ollut ensiarvoisen tärkeää. Valtuutetun täytyy ymmärtää, että kuntalaisilta saatujen äänien valtuuttamana pitää osallistua oman kunnan päätöksentekoon mahdollisimman avoimesti ja oman kunnan ja sen asukkaiden etua ajatellen. Itse pidän tärkeänä päätöksenteossa tarvittavan mahdollisimman todenmukaisen tiedon hankkimista. Tärkeää on käyttää puheenvuoroja ja osallistua. Tuppisuuta ei varmasti toistamiseen valtuustoon valita. Yritän myös omalta osaltani arvostaa eri puoluetaustoista tulevia muita valtuutettuja ja luottamushenkilöitä eriävistä ajatuksista riippumatta, ja suosin fiksua ja arvostavaa kielenkäyttöä niin kokouspaikoilla kuin mediassakin. Osallistuin myös vuoden 2023 eduskuntavaaleihin, joissa sain lähes 700 ääntä. Ensikertalaiselle mielestäni aika hyvin.

Perussuomalaisuudessa minua viehättää puheessa turhan liirumlaarumin välttäminen; ei kaunistella asioita, vaan sanotaan suoraan ja vastataan kysymyksiin. Itse kuuntelen korva tarkkana esimerkiksi faktoihin puheensa perustavaa, asiallista ja analyyttista Jussi Halla-ahoa ja puolueemme nykyistä puheenjohtajaa Riikka Purraa. Meillä on valtakunnallisesti hienoja perussuomalaisia poliitikkoja useita, esimerkiksi Leena Meri, Mari Rantanen, Lulu Ranne, Arja Juvonen, Sebastian Tynkkynen, Wille Rydman, Teemu Keskisarja unohtamatta sanavalmiita nuoria Miko Bergbomia ja Joakim Vigeliusta ja satakuntalaisia kansanedustajiamme Petri Hurua, Jari Koskelaa ja Laura Huhtasaarta.

Karmeaa on, että edelleenkin joidenkin ihmisten suussa perussuomalaisuuden synonyymi tuntuu olevan rasismi. Tälläistä mielikuvaa toki luovat halutessaan toisten puoluiden edustajat / kannattajat ja media, mikä ei Suomessa valitettavasti ole niin puolueetonta kuin toivoisi. Vanhat valtapuolueet taitavat pelätä valta-asemansa menettämistä tosissaan. Rasismia ei ole isänmaallisuus, suomalaisten ihmisten, arvojen, tapojen ja kulttuurin puolustaminen ja säilyttäminen. Tietty kriittisyys ja varovaisuus haitalliseen maahanmuuttoon liittyen on paikallaan ja tervettä. Työperäiset maahanmuuttajat ovat tervetulleita, kunhan palkalla tulee toimeen. Valtiolle tulee kalliiksi maksaa merkittävä osa palkasta sosiaaliturvana. Erityisasiantuntijat ja korkeakoulututkinnon suorittaneet työntekijät ovat tervetulleita, mutta Suomi ei ole heille välttämättä houkuttelevin vaihtoehto. Suomessa oli vuoden 2022 lopulla 260 400 työtöntä työnhakijaa, joista ulkomaiden kansalaisia oli 37 100. Tästä isosta työttömien reservistä sekä opintonsa päättävistä ja ammattiinsa valmistuvista nuorista tulisi ensisijaisesti yrittää löytää tekijät Suomen työvoimapulaan.

Suomi on maa, mikä on aiemmin ollut koulutuksen kärkimaa, mutta nyt olemme pudonneet oppimistuloksissa maailman kärjestä. Tämä tulee esiin etenkin Pisa- tuloksissa matematiikan ja luonnontieteen osalta. Meillä on myös maa, missä joidenkin tilastojen mukaan on noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Koulutuksesta ei voi leikata; meillä pitää olla tarpeeksi koulutettuja opettajia sekä turvallinen ja rauhallinen oppimisympäristö. Syrjäytyneitä nuoria pitää yrittää auttaa takaisin yhteiskuntaan, mutta tärkeää olisi syrjäytymisen ennaltaehkäisy.

Olen jo lapsuudessa omaksunut yritteliään ja ahkeran elämäntavan vanhemmiltani. Yrittäjänä ymmärrän pienen yrittäjän haasteet, riskit ja velvoitteet, mutta myös tietynlaisen ”itsensä herrana”-olon ja oman vapauden. Olen ollut  Porin Yrittäjien hallituksen jäsen kaudella 2022-2023.

Julkisen sektorin ohella pitää palveluja tuottaa yksityinen ja kolmas sektori. Yrittäjät ja teollisuus pitää nostaa arvoonsa; ne luovat työtä ja nostavat Suomen kasvuun. Yrittäjät ovat Suomen tukijalka. Verotuksen pitää olla kohtuullista; ei tukahduteta ihmisiä ja yrityksiä verottamalla.

Toimiva terveydenhuolto on tärkeä turvallisuustekijä yhteiskunnassa. Edellisen hallituksen punavihreiden puolueiden lehmänkauppoina syntynyt maakunta- ja soteuudistus siirsi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen maakunnallisille palveluiden järjestäjille eli hyvinvointialueille ja rahoitusvastuun kunnilta valtiolle. Soteuudistus oli susi jo syntyessään, ja terveydenhuolto on kriisissä. On hyvinvointialueiden rahoituskriisi ja hoidon ja henkilöstön saatavuuskriisi. Väestö ikääntyy, ja terveyspalveluiden tarve jatkaa kasvuaan. Maailman geopoliittinen tilanne on rauhaton, ja se tuo lisääntyvää uhkaa mukanaan. Koronapandemia jo kuritti taloutta, henkilöstöä ja kansalaisia, ja uudet pandemiauhat ovat varmasti tulevaisuudessa totta. Tärkeää olisi, että ihmiset pääsisivät hoitoon, ei videovastaanottoja ja etälääkäreitä, vaan aitoja, oikeita lääkäri- ja vastaanottokontakteja, toki kehittynyttä digiympäristöä tulee voida myös hyödyntää. Pitäisi myös varmistaa laadukkuus siinäkin, että lääkäreiden, hoitajien ja muun henkilöstön suomenkielen taito olisi riittävä turvallisen hoitotilanteen takaamiseksi. Väkisin tulee mieleen, että edellisen hallituksen nuijimaa soteuudistusta ei olisi koskaan kuuna kullan valkeana pitänyt ottaa käyttöön, vaan vanhaa suhteellisen toimivaa järjestelmää olisi pitänyt kehittää toimivammaksi.

Jokainen ymmärtää, että päästöjä pitää vähentää, mutta Sanna Marinin hallituksen yltiöpäisen kireällä hiilineutraalisuustavoitteella Suomen tulisi olla vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Lähes kaikki muut EU-maat tähtäävät vuoteen 2050. Suomi on osannut hoitaa metsiään ja harjoittaa järkevää ja ekologista metsänhoitoa. Metsät kuuluvat Suomelle jatkossakin, niistä päättäminen täytyisi pitää kansallisissa käsissä. EU:n ennallistamispäätös luontokadon pysäyttämiseksi hyväksyttiin helmikuussa 2024, ja tämän jälkeen EU:n jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa määritellä ennallistamisen keinot. Täysimääräisesti ennallistamistoimet lähtevät käyntiin vuonna 2026. Suomi oli yhtenä kuudesta ennallistamisasetusta vastustaneista maista. Kustannukset tälle ennallistamiselle ovat Suomen osalta reilut 700 miljoonaa vuodessa.

Suomen energiatuotannon pitää olla huoltovarmuuden takaamiseksi monipuolista ja hajautettua, ja täten myös turpeen ja hiilen pitäisi kuulua energiatuotannon valikoimiin. Vuonna 2019 hiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena kiellettiin 1.5.2029 alkaen. Ydinvoiman pitää säävakaana, luotettavana ja päästöttömänä muotona olla energiatuotannon kivijalka. Huomioida pitää tulevaisuudessa myös pienydinvoimalat vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille. Tuulivoiman rakentaminen ei ole hiilineutraalia. Tuulivoima ei ole luotettavaa eikä säävakaata. Se tarvitsee aina säätövoimaa, ja tuulivoimala-alueelta metsää kaadetaan surutta tuhansia hehtaareja, ja tämähän on pois hiilinielusta. Lisäksi tuulivoimarakentamisen vuoksi kärsivät ihmiset, eläimet, maisema ja mahdollisesti terveys. En vastusta rakentamista merelle. Maa-alueelle uusia tuulivoima-alueita kaavoitettaessa pitäisi ehdottomasti meluarvojen kurissapitämiseksi vaatia ympäristölupa. Suurten aurinkovoimaloiden sijoittelussa pitäisi maankäytöllisesti estää isojen metsäalueiden kaataminen.

Ja lopuksi, muttei vähäisimpänä, Suomi on viime vuosina velkaantunut nopeasti. Pelkästään korkomenot ovat miljardiluokkaa. Velkaantumisen kuriinsaaminen on yksi tulevaisuuden tärkeimpiä tavoitteita.